”Lapset! <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tervetuloa Vernerin ja Virven tanssikouluun. Tanssi on elämän edellytys, ja kaikki aikuiset osaavat tanssia. Kun nyt kasvatamme teistä nuoria aikuisia, on teidän syytä osata muutama tanssi, sillä kun menette avioliiton satamaan, ei se onnistukaan ilman tanssitaitoa. Minä ja Virve aiomme opettaa kilteille lapsukaisille seuraavat tanssit: wienervalssi, kaunoperhostanssi, rositatvisti, polkka, baletti ja vielä kolme muuta tanssia vanhempienne toiveiden mukaan. Lopuksi esitämme tanssi- ja satunäytelmän, ja 10 parasta tyttöä ja 10 parasta poikaa pääsee jatkokurssille. Krakoviak-tanssista te kaikki pidätte. Askeleet ovat kaiken perusta. Olen pyytänyt jokaiseen tanssiin erikoisparin. Me aloitamme helposta valssista, mutta sen askeleista siirrymme wienervalssiin, joka on muuten Virven suo-” ...

 

Näin katkeaa kesken Verneri ja Virve Virtasen tanssikoulun esittely, jonka käsialasta ja lennokkaasta kirjoitustyylistä päätellen on muotoillut Virpi. Jatkoa kirjoitukselle en valitettavasti löytänyt mistään; se on luultavasti kadonnut lopullisesti jo vuosia sitten.

 

Verneri Virtanen on virtahepopikkarainen, jonka perheeseen kuuluu edellämainittu vaimo Virve ja lapset Aki, Jani, Antto, Suvi sekä Lahja. Viimeksimainittu on tuottanut paljon huolta ja murhetta – ja häpeää – vanhemmilleen, sillä hän kuuluu huonomaineiseen, hyljeksittyyn ja kauhisteltuun vähemmistöön. Lahja on syntynyt väärään ruumiiseen: virtahevon ulkokuoren alla piilee sisäinen tiikeri. Pikkaraismaailmassa tätä pidetään kutakuinkin yhtä iljettävänä kuin pedofiliaa Suomessa, ja kahden eri klaanin (Virpi kirjoitti klaaneista aikaisemmin tänään) risteymät ovat niin äärimmäinen ajatus, ettei niitä haluta edes ajatella. Verneri ei missään tapauksessa hyväksy tyttärensä ”ongelmaa”.

 

Pikkaraisaikuisia on aina tullut ostettua paljon vähemmän kuin lapsia. Tästä on ollut seurauksena se, että perheet ovat helposti paisuneet todellisiksi suurperheiksi. Usein perheisiin on myös adoptoitu orpolapsia. Adoptointiperusteeksi on riittänyt sama tai samankaltainen klaani. Vernerin ja Virven perheen holhokkeja ovat olleet siten myös virtaheposisarukset Irina ja Jalo. (Tarkoitus on muuten lisätä linkit kaikkien nimeltä mainittujen henkilöiden kohdalle sitä mukaa, kun esittelyitä valmistuu.)

 

 

Ensimmäisen kirjallisen maininnan Verneri Virtasesta löysin 18.1.1991 ”julkaistusta” lehdestä Pikkarais Sanomat (nro 1). Siinä esitellään ”Verneri Virtasen koulussa kurittamisen sääntö”. Paitsi tanssinopettaja, Verneri oli myös ympäristöopin ja rojalin (oikean kirjoitusasun olen unohtanut) kielen opettaja, ja hyvin epäsuosittu sellainen. Kuritussääntöjen lukijalle syyt ovat selvät. Samaisessa Pikkarais Sanomien numerossa on myös juttu Vernerin ja Virven häistä. Jostain syystä pariskunta päätti virallistaa suhteensa vasta pitkään viiden lapsen hankinnan jälkeen. Hääkuvan taidan säästää Virven esittelyä varten ;)